Miten suuret, keskisuuret ja pienet voimalaitokset jaetaan? Nykyisten standardien mukaan alle 25 000 kW:n asennetun kapasiteetin omaavat voimalaitokset luokitellaan pieniksi; keskisuuriksi, joiden asennettu kapasiteetti on 25 000–250 000 kW; suuriksi, joiden asennettu kapasiteetti on yli 250 000 kW.
Mikä on vesivoiman tuotannon perusperiaate?
Vesivoiman tuotanto on hydraulivoiman (vesipatsaan avulla) käyttöä hydraulisten koneiden (vesiturbiinin) pyörittämiseen, jolloin veden energia muuttuu mekaaniseksi energiaksi. Jos vesiturbiiniin kytketään toisenlainen kone (generaattori) sähkön tuottamiseksi sen pyöriessä, mekaaninen energia muuttuu sähköenergiaksi. Vesivoiman tuotanto on tavallaan prosessi, jossa veden potentiaalienergia muunnetaan mekaaniseksi energiaksi ja sitten sähköenergiaksi.
Mitkä ovat hydraulisten resurssien kehittämismenetelmät ja vesivoimalaitosten perustyypit?
Hydraulisten resurssien kehittämismenetelmät valitaan keskittyneen pudotuksen perusteella, ja perusmenetelmiä on karkeasti ottaen kolme: patotyyppi, ohitustyyppi ja sekatyyppi. Näiden kolmen kehittämismenetelmän on kuitenkin myös oltava sovellettavissa tiettyihin joen osuuden luonnonolosuhteisiin. Eri kehitysmenetelmien mukaisesti rakennetuilla vesivoimalaitoksilla on täysin erilaiset keskiöasettelut ja rakennuskokoonpanot, joten nekin jaetaan kolmeen perustyyppiin: patotyyppi, ohitustyyppi ja sekatyyppi.
Mitä standardeja käytetään vesiensuojelu- ja vesivoimakeskusten hankkeiden sekä vastaavien maatalous-, teollisuus- ja asuinrakennusten luokitteluun?
Vesivarojen ja sähkövoiman ministeriön entisen version SDJ12-78 vesiensuojelu- ja vesivoimalaitoshankkeiden luokittelu- ja suunnittelustandardeja tulee noudattaa tarkasti, ja luokittelun tulee perustua hankkeen kokoon (tekoallastilavuus, voimalaitoksen asennettu kapasiteetti).
5. Mitä ovat virtaama, kokonaisvalunta ja keskimääräinen vuosivirtaama?
Virtaama tarkoittaa joen (tai hydraulisen rakenteen) läpi kulkevan veden määrää aikayksikössä, ilmaistuna kuutiometreinä sekunnissa; kokonaisvalunta tarkoittaa jokiosan läpi hydrologisen vuoden aikana kulkevan kokonaisveden virtaaman summaa, ilmaistuna 104 m3:nä tai 108 m3:nä; keskimääräinen vuosivirtaama tarkoittaa joen poikkileikkauksen keskimääräistä vuosivirtaamaa, joka lasketaan olemassa olevien hydrologisten sarjojen perusteella.
6. Mitkä ovat pienimuotoisten vesivoimakeskusten hankkeiden pääkomponentit?
Se koostuu pääasiassa neljästä pääosasta: vedenpidätysrakenteista (padoista), tulvavesirakenteista (tulva-aukot tai portit), vedenohjausrakenteista (vedenohjauskanavista tai -tunneleista, mukaan lukien syöksykuilut) ja voimalaitosrakennuksista (mukaan lukien alavesikanavat ja paineenkorotusasemat).
7. Mikä on valumavesivoimalaitos? Mitkä ovat sen ominaisuudet?
Voimalaitosta, jossa ei ole säätöallasta, kutsutaan valumavesivoimalaitokseksi. Tämän tyyppinen vesivoimalaitos valitaan asennetun kapasiteetin perusteella joen keskimääräisen vuotuisen virtaaman ja mahdollisen vedenkorkeuden perusteella. Se ei pysty toimimaan täydellä kapasiteetilla ympäri vuoden 80 %:n takuuasteella. Yleensä se saavuttaa normaalin toiminnan vain noin 180 päiväksi. Kuivana kautena sähköntuotanto laskee jyrkästi alle 50 %:iin, eikä sähköntuotanto joskus ole mahdollista. Sitä rajoittaa joen luonnollinen virtaus, ja tulvakauden aikana on suuri määrä hylättyä vettä.
8. Mikä on tuotos? Miten arvioidaan vesivoimalaitoksen tuotos ja lasketaan sen sähköntuotanto?
Vesivoimalaitoksessa vesivoimageneraattorin tuottamaa sähkötehoa kutsutaan tehoksi, kun taas tietyn joen vesivirtausosan teho edustaa kyseisen osan vesivoimavaroja. Veden virtausmäärä on veden energia aikayksikköä kohti.
N=9.81 QH
Kaavassa Q on virtausnopeus (m3/S); H on vedenkorkeus (m); N on vesivoimalaitoksen teho (W); vesivoimageneraattorin hyötysuhdekerroin.
Pienten vesivoimalaitosten tuotannon arvioitu kaava on
N=(6,0–8,0) QH
Vuosittaisen sähköntuotannon kaava on
E=N· F
Kaavassa N on keskimääräinen tuotos ja T on vuotuinen käyttötuntien määrä.
9. Mitä on taattu tuotos? Mikä on sen tarkoitus?
Vesivoimalaitoksen pitkän käyttöjakson aikana tuottamaa keskimääräistä tehoa, joka vastaa suunnittelutakuuastetta, kutsutaan vesivoimalaitoksen takuutehoksi. Vesivoimalaitosten takuuteho on tärkeä indikaattori ja tärkeä perusta vesivoimalaitosten asennetun kapasiteetin määrittämiselle suunnitteluvaiheessa.
10. Mikä on asennetun kapasiteetin vuotuinen käyttötuntimäärä?
Vesivoimalaitoksen keskimääräinen täydellä kuormalla käyntiaika vuodessa. Se on tärkeä indikaattori vesivoimalaitosten taloudellisen hyödyn mittaamisessa, ja pienten vesivoimalaitosten vuotuisen käyttöajan on oltava yli 3000 tuntia.
11. Mitä ovat päiväsääntely, viikoittainen säätely, vuosisääntely ja monivuotissääntely?
Päivittäinen säännöstely tarkoittaa valunnan uudelleenjakautumista päivän ja yön aikana 24 tunnin säännöstelysyklin aikana. Viikkosäännöstely: Säätelysykli on yksi viikko (7 päivää). Vuosittainen säännöstely: Valunnan uudelleenjakautuminen vuoden aikana. Kun vesi hylätään tulvakauden aikana, vain osa tulvakauden aikana varastoituneesta ylimääräisestä vedestä voidaan säännöstellä, tätä kutsutaan epätäydelliseksi vuosisäännöstelyksi (tai kausisäännöstelyksi). Valunnan säännöstelyä, jossa sisään tuleva vesi voidaan jakaa kokonaan uudelleen vuoden aikana vedenkäyttötarpeen mukaan ilman, että vettä tarvitsee hyljätä, kutsutaan vuosisäännöstelyksi. Monivuotinen säännöstely: Kun tekoaltaan tilavuus on riittävän suuri, ylimääräistä vettä voidaan varastoida tekoaltaaseen useiden vuosien ajan, ja sitten ylijäämävedellä voidaan korvata alijäämä. Vuosittaista säännöstelyä, jota käytetään vain useina kuivina vuosina, kutsutaan monivuotiseksi säännöstelyksi.
12. Mikä on joen pudotus ja kaltevuus?
Käytetyn jokiosuuden kahden poikkileikkauksen vesipintojen välistä korkeuseroa kutsutaan pudotukseksi; joen alkulähteen ja suiston kahden poikkileikkauksen vesipintojen välistä korkeuseroa kutsutaan kokonaispadotukseksi. Pudotusta pituusyksikköä kohti kutsutaan kaltevuudeksi.
13. Mikä on sademäärä, sateen kesto, sateen intensiteetti, sademääräalue ja myrskyn keskus?
Sademäärä on tiettyyn pisteeseen tai alueelle tietyn ajanjakson aikana putoavan veden kokonaismäärä millimetreinä. Sateen kesto viittaa sateen kestoon. Sadeintensiteetti viittaa sademäärään pinta-alayksikköä kohti, ilmaistuna millimetreinä tunnissa. Sadepinta-ala viittaa sademäärän peittämään vaakasuoraan alueeseen, ilmaistuna neliökilometreinä. Sadekeskus viittaa pieneen paikalliseen alueeseen, johon sadekuuro keskittyy.
14. Mikä on vesivoimalaitosten suunnittelutakuu? Vuosittainen takuumaksu?
Vesivoimalaitoksen suunnittelutakuuaste viittaa normaalin käyttötuntien prosenttiosuuteen monien käyttövuosien aikana verrattuna kokonaiskäyttötuntien määrään; vuosittainen takuuaste viittaa normaalin sähköntuotantotyön prosenttiosuuteen kokonaiskäyttövuosien määrästä.
Mikä on suunnittelutehtäväkirjan laatimisen tarkoitus?
Pienten vesivoimalaitosten suunnittelutehtäväkirjan laatimisen tarkoituksena on määrittää perusrakennushanke ja toimia pohjana alustavien suunnitteluasiakirjojen laatimiselle. Se on yksi rakentamisen perusmenettelyistä ja myös yksi keinoista, joilla toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa makrotaloudellista sääntelyä.
Mikä on suunnittelutehtäväkirjan pääsisältö?
Suunnittelutehtäväkirjan pääsisältöön kuuluu kahdeksan näkökohtaa:
Sen tulisi sisältää kaikki valuma-alueen suunnittelun ja toteutettavuustutkimusraportin sisältö. Se on yhdenmukainen alustavan suunnitelman kanssa, ja eroja on vain tutkimusongelman syvyydessä.
Rakennusalueiden teknillisen geologisen ja hydrogeologisen tilanteen analysointi ja kuvaaminen valuma-alueen sisällä mahdollistaa 1/500000 (1/200000 tai 1/100000) mittakaavan karttakokonaisuuden toteuttamisen vähäisellä geologisella tutkimustyöllä. Selvitä geologiset olosuhteet, käytettävissä oleva kallioperäsyvyys, pohjan peitekerroksen paksuus ja tärkeimmät geologiset ongelmat suunnitellulla suunnittelualueella.
Kerää hydrologisia tietoja, analysoi ja laske sekä valitse tärkeimmät hydrologiset parametrit.
Mittaustyö. Kerää 1/50000 ja 1/10000 topografiset kartat rakennusalueesta; 1/1000 - 1/500 topografinen kartta tehdasalueesta rakennustyömaalla.
Suorittaa hydrologisia ja valunnan säännöstelylaskelmia. Erilaisten vedenkorkeuksien ja -patsasarvojen valinta ja laskenta; Lyhyen ja pitkän aikavälin sähkö- ja energiataselaskelmat; Asennetun kapasiteetin, yksikkömallin ja sähköjohdotuksen alustava valinta.
Vertaile ja valitse hydraulisten rakenteiden ja napojen asettelujen tyyppejä ja suorita hydraulisia, rakenne- ja vakavuuslaskelmia sekä teknisiä määrälaskelmia.
Taloudellinen arviointianalyysi, insinöörirakentamisen tarpeellisuuden osoittaminen ja taloudellisen rationaalisuuden arviointi.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, teknisten investointien laskenta ja tekninen toteutussuunnitelma.
17. Mikä on investointiarvio suunnittelussa? Investointiarvio ja ennuste suunnittelussa?
Suunnitteluarvio on teknis-taloudellinen asiakirja, joka valmistelee kaikki hankkeen tarvitsemat rakennuskustannukset rahassa. Alustava suunnitelman yleisarvio on tärkeä osa alustavaa suunnitelmaa ja tärkein perusta taloudellisen järkevyyden arvioinnille. Hyväksytty kokonaisbudjetti on valtion tunnustama tärkeä indikaattori rakennusalan perusinvestoinneista, ja se on myös perusta rakennussuunnitelmien ja tarjouskilpailujen laatimiselle. Suunnitteluinvestointiarvio on toteutettavuustutkimusvaiheessa tehtyjen investointien määrä. Suunnittelubudjetti on rakennusvaiheen aikana tehtyjen investointien määrä.
Miksi meidän on laadittava rakennusorganisaation suunnitelma?
Rakennusorganisaation suunnittelu on yksi tärkeimmistä perusteista kustannusarvioiden laatimiselle. Yksikköhintojen laskeminen erilaisten tekijöiden, kuten määritetyn rakennusmenetelmän, kuljetusetäisyyden ja rakennussuunnitelman, perusteella sekä yksikkökohtaisen kustannusarviotaulukon laatiminen on perustavanlaatuisin tehtävä.
19. Mikä on rakennusorganisaatiosuunnittelun pääsisältö?
Rakennusorganisaation suunnittelun pääsisältö on yleinen rakennussuunnitelma, rakentamisen edistyminen, rakentamisen suuntaaminen, pysäytyssuunnitelma, ulkoinen kuljetus, rakennusmateriaalien lähteet, rakennussuunnitelma ja rakennusmenetelmät jne.
Kuinka monta suunnitteluvaihetta on nykyisissä vesiensuojelun ja vesivoiman perusrakennushankkeissa?
Vesivaraministeriön vaatimusten mukaisesti hankkeen tulee sisältää valuma-alueen suunnittelun, hanke-ehdotuksen, toteutettavuustutkimuksen, alustavan suunnitelman, tarjouskilpailun ja kuusi vaihetta, mukaan lukien rakennuspiirustukset.
21. Mitkä ovat vesivoimalaitosten tärkeimmät taloudelliset indikaattorit?
Kilowattiyksikköinvestointi on investointi, joka tarvitaan asennettua kapasiteettia kohden kilowattia kohden.
Yksikköinvestointi sähköön tarkoittaa investointia, joka tarvitaan kilowattituntia kohden sähkön tuotantoon.
Sähkön hinta on hinta, joka maksetaan kilowattituntia kohden.
Asennetun kapasiteetin vuotuiset käyttötunnit mittaavat vesivoimalaitoslaitteiden käyttöastetta.
Sähkön hinta on verkkoon myydyn sähkön hinta kilowattituntia kohden.
Kuinka lasketaan vesivoimalaitosten tärkeimmät taloudelliset indikaattorit?
Vesivoimalaitosten tärkeimmät taloudelliset indikaattorit lasketaan seuraavalla kaavalla:
Kilowattiyksikköinvestointi = vesivoimalaitoksen rakentamiseen tehty kokonaisinvestointi / vesivoimalaitoksen asennettu kokonaiskapasiteetti
Yksikkökohtainen sähköinvestointi = kokonaisinvestointi vesivoimalaitosten rakentamiseen / vesivoimalaitosten keskimääräinen vuosittainen sähköntuotanto
Asennetun kapasiteetin vuotuiset käyttötunnit = keskimääräinen vuotuinen sähköntuotanto / asennettu kokonaiskapasiteetti
Julkaisun aika: 24. kesäkuuta 2024
