Uuden sähköjärjestelmän rakentaminen on monimutkainen ja systemaattinen projekti. Siinä on otettava huomioon sähkön toimitusvarmuuden ja -vakauden koordinointi, uuden energian osuuden kasvu sekä järjestelmän kohtuulliset kustannukset samanaikaisesti. Siinä on käsiteltävä lämpövoimalaitosten puhtaan muuntamisen, uusiutuvan energian, kuten tuulen ja sateen, hallitun käyttöönoton, sähköverkon koordinoinnin ja keskinäisen avun valmiuksien sekä joustavien resurssien järkevän kohdentamisen välistä suhdetta. Uuden sähköjärjestelmän rakennuspolun tieteellinen suunnittelu on perusta hiilidioksidipäästöjen huippujen ja hiilineutralisoinnin tavoitteen saavuttamiselle ja toimii myös rajana ja ohjenuorana uuden sähköjärjestelmän eri kokonaisuuksien kehittämiselle.
Vuoden 2021 loppuun mennessä Kiinan hiilivoiman asennettu kapasiteetti ylittää 1,1 miljardia kilowattia, mikä on 46,67 % 2,378 miljardin kilowatin asennetusta kapasiteetista. Hiilivoiman tuotettu kapasiteetti on 5 042,6 miljardia kilowattituntia, mikä on 60,06 % 8 395,9 miljardin kilowattitunnin kokonaistuotantokapasiteetista. Päästöjen vähentämiseen kohdistuu valtava paine, joten kapasiteettia on vähennettävä toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Tuuli- ja aurinkovoiman asennettu kapasiteetti on 635 miljoonaa kilowattia, mikä on vain 11,14 % 5,7 miljardin kilowatin teknologisesti kehitettävissä olevasta kokonaiskapasiteetista. Sähköntuotantokapasiteetti on 982,8 miljardia kilowattituntia, mikä on vain 11,7 % sähköntuotantokapasiteetista. Tuuli- ja aurinkovoiman asennetussa kapasiteetissa ja sähköntuotantokapasiteetissa on valtavasti parantamisen varaa, ja niiden käyttöönottoa sähköverkossa on nopeutettava. Järjestelmän joustavuusresursseista on vakava pula. Joustavien säädeltyjen energialähteiden, kuten pumppausvoimaloiden ja kaasukäyttöisten sähköntuotantolaitosten, asennettu kapasiteetti on vain 6,1 % asennetusta kokonaiskapasiteetista. Erityisesti pumppausvoimaloiden asennettu kokonaiskapasiteetti on 36,39 miljoonaa kilowattia, mikä on vain 1,53 % asennetusta kokonaiskapasiteetista. Kehitystä ja rakentamista olisi pyrittävä nopeuttamaan. Lisäksi digitaalista simulointiteknologiaa tulisi käyttää ennustamaan uuden energian tuotantoa tarjontapuolella, ohjaamaan tarkasti ja hyödyntämään kysynnän hallinnan potentiaalia sekä laajentamaan suurten palogeneraattorien joustavan muuntamisen osuutta. Sähköverkon kykyä optimoida resurssien kohdentamista laajalla alueella tulisi parantaa, jotta voidaan ratkaista riittämättömän järjestelmän säätökapasiteetin ongelma. Samalla jotkut järjestelmän pääelimet voivat tarjota palveluita, joilla on samanlaisia toimintoja, kuten energian varastoinnin konfigurointi ja yhdyslinjojen lisääminen sähköverkkoon voi parantaa paikallista sähkön virtausta, ja pumppausvoimalaitosten konfigurointi voi korvata joitakin lauhduttimia. Tässä tapauksessa kunkin aiheen koordinoitu kehittäminen, resurssien optimaalinen kohdentaminen ja taloudelliset kustannussäästöt riippuvat kaikki tieteellisestä ja järkevästä suunnittelusta, ja niitä on koordinoitava laajemmasta näkökulmasta ja pidemmällä aikavälillä.
Perinteisessä "lähde seuraa kuormaa" -sähköjärjestelmän aikakaudella sähkönsyötön ja sähköverkon suunnittelussa Kiinassa on joitakin ongelmia. Uusien sähköjärjestelmien aikakaudella, jossa yhteistä kehitystä ohjaa "lähde, verkko, kuorma ja varastointi", yhteistyösuunnittelun merkitys korostuu entisestään. Pumppuvoimalaitos tärkeänä puhtaana ja joustavana energianlähteenä sähköjärjestelmässä on tärkeässä roolissa suuren sähköverkon turvallisuuden varmistamisessa, puhtaan energiankulutuksen palvelemisessa ja järjestelmän toiminnan optimoinnissa. Vielä tärkeämpää on, että vahvistamme suunnitteluohjeita ja otamme täysimääräisesti huomioon oman kehityksemme ja uuden sähköjärjestelmän rakennustarpeiden välisen yhteyden. "Neljännentoista viisivuotissuunnitelman" käyttöönoton jälkeen osavaltio on peräkkäin julkaissut asiakirjoja, kuten Pumppuvoimalaitosten keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuunnitelman (2021–2035), Vetyenergiateollisuuden keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuunnitelman (2021–2035) sekä Uusiutuvan energian kehityssuunnitelman "Neljännentoista viisivuotissuunnitelman" osalta (FGNY [2021] nro 1445), mutta ne rajoittuvat tähän toimialaan. "Neljäntoista viisivuotissuunnitelmaa" energiantuotannon kehittämisestä, jolla on suuri merkitys energiateollisuuden kokonaissuunnittelulle ja -ohjaukselle, ei ole vielä virallisesti julkaistu. Ehdotetaan, että kansallinen toimivaltainen viranomainen julkaisee keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelman uuden sähköjärjestelmän rakentamiseksi ohjaamaan muiden energiateollisuuden suunnitelmien laatimista ja jatkuvaa mukauttamista resurssien kohdentamisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Pumppuvoiman ja uuden energian varastoinnin synergistinen kehitys
Vuoden 2021 loppuun mennessä Kiina oli ottanut käyttöön 5,7297 miljoonaa kilowattia uutta energian varastointia, mukaan lukien 89,7 % litiumioniakkuja, 5,9 % lyijyakkuja, 3,2 % paineilmaa ja 1,2 % muita muotoja. Pumppuvarastoinnin asennettu kapasiteetti on 36,39 miljoonaa kilowattia, yli kuusi kertaa enemmän kuin uudentyyppisen energian varastoinnin. Sekä uusi energian varastointi että pumppausvarastointi ovat tärkeitä osia uudessa sähköjärjestelmässä. Sähköjärjestelmän yhteinen järjestely voi antaa niiden edut käyttöön ja parantaa entisestään järjestelmän säätökapasiteettia. Näiden kahden välillä on kuitenkin selviä eroja toiminnallisuudessa ja sovellusskenaarioissa.
Uusi energian varastointi viittaa uusiin energian varastointiteknologioihin kuin pumppaamiseen, mukaan lukien sähkökemiallinen energian varastointi, vauhtipyörä, paineilma, vedyn (ammoniakin) energian varastointi jne. Useimmilla uusilla energian varastointivoimalaitoksilla on etuna lyhyt rakennusaika ja yksinkertainen ja joustava paikan valinta, mutta nykyinen taloudellisuus ei ole ihanteellinen. Niistä sähkökemiallisen energian varastoinnin mittakaava on yleensä 10–100 MW, ja sen vasteaika on kymmenistä satoihin millisekunteihin, energiatiheys on korkea ja säätötarkkuus hyvä. Se soveltuu pääasiassa hajautettuihin huippujen ajelusovellusskenaarioihin, jotka yleensä on kytketty pienjännitejakeluverkkoon tai uuden energialaitoksen puolelle, ja ne soveltuvat teknisesti usein ja nopeasti säädettäviin ympäristöihin, kuten ensisijaiseen taajuusmodulaatioon ja toissijaiseen taajuusmodulaatioon. Paineilmaenergian varastointi käyttää väliaineena ilmaa, jolla on suuri kapasiteetti, useita lataus- ja purkauskertoja sekä pitkä käyttöikä. Virran hyötysuhde on kuitenkin suhteellisen alhainen. Paineilmaenergian varastointi on samankaltaisin energian varastointitekniikka kuin pumppaamiseen. Aavikolla, gobilla, aavikolla ja muilla alueilla, joilla pumppausenergian varastointi ei ole sopivaa, paineilmaenergian varastointi voi tehokkaasti tukea uuden energian kulutusta laajamittaisissa maisema-alueissa, ja sillä on suuri kehityspotentiaali. Vetyenergia on tärkeä kantaja uusiutuvan energian laajamittaiselle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Sen laajamittaiset ja pitkäaikaiset energian varastointiominaisuudet voivat edistää heterogeenisen energian optimaalista kohdentamista alueiden ja vuodenaikojen välillä. Se on tärkeä osa tulevaisuuden kansallista energiajärjestelmää ja sillä on laajat sovellusmahdollisuudet.
Pumppuvarastointivoimalaitoksilla sitä vastoin on korkea tekninen kypsyys, suuri kapasiteetti, pitkä käyttöikä, korkea luotettavuus ja hyvä taloudellisuus. Ne sopivat skenaarioihin, joissa on suuri huipputehontarve tai huipputehontarve, ja ne on kytketty pääverkkoon korkeammalla jännitetasolla. Ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen huippu- ja neutralointivaatimukset sekä sen, että aiempi kehitys on suhteellisen takapajuista, pumppuvarastoinnin kehitystyön nopeuttamiseksi ja asennetun kapasiteetin nopean kasvun vaatimusten saavuttamiseksi pumppuvarastointivoimalaitosten standardoidun rakentamisen vauhtia Kiinassa on kiihdytetty entisestään. Standardoitu rakentaminen on tärkeä toimenpide erilaisten vaikeuksien ja haasteiden ratkaisemiseksi sen jälkeen, kun pumppuvarastointivoimalaitos on saavuttanut kehitys-, rakennus- ja tuotantohuippuvaiheen. Se auttaa nopeuttamaan laitteiden valmistuksen edistymistä ja parantamaan laatua, edistämään infrastruktuurirakentamisen turvallisuutta ja järjestystä, parantamaan tuotannon, toiminnan ja hallinnan tehokkuutta ja on tärkeä tae pumppuvarastoinnin kehitykselle kohti vähähiilistä suuntaa.
Samaan aikaan myös pumppausvarastoinnin monipuolista kehittämistä arvostetaan vähitellen. Ensinnäkin pumppausvarastoinnin keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmassa ehdotetaan pienten ja keskisuurten pumppausvarastoinnin kehittämisen vahvistamista. Pienten ja keskisuurten pumppausvarastoinnin etuna on runsaat tonttiresurssit, joustava asettelu, läheisyys kuormituskeskukseen ja tiivis integrointi hajautettuun uuteen energiaan, mikä on tärkeä lisä pumppausvarastoinnin kehittämiseen. Toinen on merivesipumppuvarastoinnin kehittämisen ja soveltamisen tutkiminen. Suurten merituulivoimalaitosten verkkoon kytketty kulutus on konfiguroitava vastaavilla joustavilla säätöresursseilla. Vuonna 2017 annetun merivesipumppuvoimalaitosten resurssien laskennan tulosten julkaisemista koskevan ilmoituksen (GNXN [2017] nro 68) mukaan Kiinan merivesipumppuvarastointiresurssit keskittyvät pääasiassa viiden itäisen rannikkoprovinssin ja kolmen eteläisen rannikkoprovinssin meri- ja saarialueille, ja niillä on hyvät kehitysnäkymät. Lopuksi asennettua kapasiteettia ja käyttötunteja tarkastellaan kokonaisuutena yhdessä sähköverkon sääntelykysynnän kanssa. Uuden energian osuuden kasvaessa ja sen noustessa tulevaisuuden tärkeimmäksi energianlähteeksi, suurikapasiteettinen ja pitkäaikainen energian varastointi on ehdottomasti tarpeen. Hyväksytyllä asemapaikalla on harkittava varastointikapasiteetin lisäämistä ja käyttötuntien pidentämistä, eikä sitä saa rajoittaa esimerkiksi yksikkökapasiteettikustannusindeksi, ja se on erotettava järjestelmän kysynnästä.
Siksi Kiinan nykyisessä sähköjärjestelmässä, jossa joustavista resursseista on vakava pula, pumppausvarastolla ja uusilla energian varastointijärjestelmillä on laajat kehitysnäkymät. Teknisten ominaisuuksien erojen mukaisesti, erilaisten käyttömahdollisuuksien täysimääräisen huomioon ottamisen edellytyksenä yhdistettynä alueellisen sähköjärjestelmän todellisiin tarpeisiin sekä turvallisuuden, vakauden, puhtaan energiankulutuksen ja muiden reunaehtojen asettamien rajoitusten mukaisesti, yhteistyöhön perustuva suunnittelu tulisi toteuttaa kapasiteetin ja suunnittelun osalta optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseksi.
Sähkön hintamekanismin vaikutus pumppausvoimalaitosten kehittämiseen
Pumppuvoimalaitos palvelee koko sähköjärjestelmää, mukaan lukien sähkönjakelua, sähköverkkoa ja käyttäjiä, ja kaikki osapuolet hyötyvät siitä kilpailutta ja yksinoikeudella. Taloudellisesta näkökulmasta pumppausvoimalaitoksen tarjoamat tuotteet ovat sähköjärjestelmän julkisia tuotteita ja tarjoavat julkisia palveluita sähköjärjestelmän tehokkaalle toiminnalle.
Ennen sähköjärjestelmän uudistusta valtio oli antanut linjauksia, joilla tehtiin selväksi, että pumppuvoima palvelee pääasiassa sähköverkkoa ja että sitä käyttävät pääasiassa sähköverkkoa operoivat yritykset yhtenäisellä tai vuokratulla tavalla. Tuolloin hallitus muotoili yhdenmukaisesti sähkön verkkohinnan ja sähkön myyntihinnan. Sähköverkon pääasiallinen tulo tuli osto- ja myyntihintojen erotuksesta. Voimassa oleva linjaus määritteli olennaisesti, että pumppuvoiman kustannukset olisi katettava sähköverkon osto- ja myyntihintojen erotuksesta, ja yhtenäisti ruoppauskanavan.
Siirto- ja jakelusähkön hinnan uudistuksen jälkeen kansallisen kehitys- ja uudistuskomission ilmoitus pumppuvoimalaitosten hinnanmuodostusmekanismin parantamiseen liittyvistä kysymyksistä (FGJG [2014] nro 1763) teki selväksi, että pumppuvoimalaan sovellettiin kaksiosaista sähkön hintaa, joka varmistettiin kohtuullisten kustannusten ja sallittujen tulojen periaatteen mukaisesti. Pumppuvoimalaitosten kapasiteettisähkömaksu ja pumppaushäviö sisällytetään paikallisen maakunnallisen sähköverkon (tai alueellisen sähköverkon) käyttökustannusten yhtenäiseen laskentaan myyntisähkön hinnan oikaisukertoimena, mutta kustannusten siirtokanavaa ei ole oikaistu. Myöhemmin kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio antoi vuosina 2016 ja 2019 asiakirjoja, joissa määrättiin, että pumppuvoimalaitosten asiaankuuluvia kustannuksia ei sisällytetä sähköverkkoyritysten sallittuihin tuloihin ja että pumppuvoimalaitosten kustannuksia ei sisällytetä siirto- ja jakeluhinnoittelukustannuksiin, mikä entisestään kaventaa pumppuvoimalaitosten kustannusten kanavointia. Lisäksi pumppuvoimalaitosten kehitysaste "13. viisivuotissuunnitelman" aikana oli huomattavasti odotettua pienempi johtuen pumppuvoimalaitosten toiminnallisen asemoinnin riittämättömästä ymmärtämisestä tuolloin ja yhdestä investointikohteesta.
Tämän ongelman edessä kansallisen kehitys- ja uudistuskomission lausunnot pumppausenergian hinnoittelumekanismin parantamisesta (FGJG [2021] nro 633) julkaistiin toukokuussa 2021. Tämä politiikka on tieteellisesti määritellyt pumppausenergian sähkön hintapolitiikan. Yhtäältä, yhdistettynä objektiiviseen tosiasiaan, että pumppausenergian julkinen ominaisuus on vahva eikä kustannuksia voida kattaa sähköllä, käytettiin käyttöjakson hinnoittelumenetelmää kapasiteettihinnan tarkistamiseksi ja kattamiseksi siirto- ja jakeluhinnan kautta. Toisaalta, yhdistettynä sähkömarkkinoiden uudistuksen tahtiin, tutkitaan sähkön spot-markkinoita. Politiikan käyttöönotto on voimakkaasti stimuloinut yhteiskunnallisten toimijoiden investointihalukkuutta ja luonut vankan pohjan pumppausenergian nopealle kehitykselle. Tilastojen mukaan käyttöönotettujen, rakenteilla olevien ja kehitettävien pumppausenergian hankkeiden kapasiteetti on saavuttanut 130 miljoonaa kilowattia. Jos kaikki rakenteilla ja kehitteillä olevat hankkeet otetaan käyttöön ennen vuotta 2030, tämä on korkeampi kuin pumppuvoiman keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuunnitelmassa (2021–2035) esitetty odotus "120 miljoonan kilowatin tuotantokapasiteetista vuoteen 2030 mennessä". Verrattuna perinteiseen fossiiliseen energiaan perustuvaan sähköntuotantotapaan uuden energian, kuten tuulivoiman ja sähkön, tuotannon rajakustannukset ovat lähes nolla, mutta vastaavat järjestelmän kulutuskustannukset ovat valtavat, eikä niiltä puutu allokointi- ja siirtomekanismia. Tässä tapauksessa energian muuntamisen prosessissa tarvitaan poliittista tukea ja ohjausta julkisten ominaisuuksien omaavien resurssien, kuten pumppuvoiman, osalta kehitysvaiheen alkuvaiheessa, jotta alan nopea kehitys voidaan varmistaa. Kiinan pumppuvoiman kehitysaskel on suhteellisen takapajuinen ja hiilidioksidipäästöjen neutralointi-ikkuna on suhteellisen lyhyt, joten uuden sähkön hintapolitiikan käyttöönotolla on ollut tärkeä rooli pumppuvoiman kehityksen edistämisessä.
Energiantuotannon muuttuminen perinteisestä fossiilisesta energiasta ajoittaiseen uusiutuvaan energiaan johtaa siihen, että sähkön hinnan pääasiallinen painopiste siirtyy fossiilisten polttoaineiden hinnasta uusiutuvan energian hintaan ja resurssien rakentamisen joustavaan sääntelyyn. Muutoksen vaikeuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi Kiinan hiilipohjaisen sähköntuotantojärjestelmän ja uusiutuvaan energiaan perustuvan uuden sähköjärjestelmän perustamisprosessi tulee olemaan rinnakkain pitkään, mikä edellyttää meiltä hiilidioksidipäästöjen huippujen ja hiilineutralisoinnin ilmastotavoitteen vahvistamista entisestään. Energiamurroksen alussa infrastruktuurirakentamisen, jolla on ollut suuri vaikutus puhtaan energian siirtymiseen, tulisi olla politiikkavetoista ja markkinavetoista. Vähennetään pääoman voiton tavoittelun häiriöitä ja väärää ohjausta kokonaisstrategiassa ja varmistetaan puhtaan ja vähähiilisen energiamurroksen oikea suunta.
Uusiutuvan energian täysimääräisen kehityksen ja vähitellen tärkeimmäksi energiantoimittajaksi tulemisen myötä Kiinan energiamarkkinoiden rakentaminen paranee ja kypsyy jatkuvasti. Joustavista säätöresursseista tulee uuden sähköjärjestelmän pääasiallinen kysyntä, ja pumppausvarastoinnin ja uuden energian varastoinnin tarjonta on riittävämpää. Tuolloin uusiutuvan energian ja joustavien säätöresurssien rakentamista ohjaavat pääasiassa markkinavoimat. Pumppuvarastoinnin ja muiden tärkeimpien elinten hintamekanismi heijastaa todella markkinoiden kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta, mikä heijastaa täyttä kilpailukykyä.
Ymmärrä pumppausenergian hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus oikein
Pumppuvoimalaitoksella on merkittäviä energiansäästö- ja päästövähennyshyötyjä. Perinteisessä sähköjärjestelmässä pumppuvoimalaitoksen rooli energiansäästössä ja päästöjen vähentämisessä näkyy pääasiassa kahdessa näkökulmassa. Ensimmäinen on korvata järjestelmän lämpövoima huippukuormituksen säätöä varten, tuottaa tehoa huippukuormituksen aikana, vähentää lämpövoimalaitosten käynnistysten ja sammutusten määrää huippukuormituksen säätöä varten ja pumpata vettä pienellä kuormalla, jotta lämpövoimalaitosten painekuormitusalue pienenee ja siten energiansäästö ja päästöjen vähentäminen toteutuu. Toinen on toimia turvallisuuden ja vakauden tukena, kuten taajuusmodulaatio, vaihemodulaatio, pyörimisreservi ja hätäreservi, sekä lisätä kaikkien järjestelmän lämpövoimalaitosten kuormitusnopeutta, kun lämpövoimalaitokset korvataan hätäreservillä, jotta voidaan vähentää lämpövoimalaitosten hiilenkulutusta ja saavuttaa energiansäästö ja päästöjen vähentäminen.
Uuden sähköjärjestelmän rakentamisen myötä pumppuvoiman energiansäästö- ja päästövähennysvaikutus näyttää olevan uusi. Toisaalta sillä on suurempi rooli huippukuormituksen vähentämisessä, mikä auttaa laajamittaista tuulivoiman ja muun verkkoon kytketyn uuden energian kulutusta, mikä tuo valtavia päästövähennyshyötyjä koko järjestelmälle. Toisaalta sillä on turvallinen ja vakaa tukirooli, kuten taajuusmodulaatio, vaihemodulaatio ja pyörivä valmiustila, jotka auttavat järjestelmää voittamaan ongelmat, kuten uuden energian epävakaan tuotannon ja tehoelektronisten laitteiden suuren osuuden aiheuttaman inertian puutteen, ja parantavat entisestään uuden energian osuutta sähköjärjestelmässä, mikä vähentää fossiilisten energialähteiden kulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Sähköjärjestelmän säätökysynnän vaikuttavia tekijöitä ovat kuormitusominaisuudet, uusien sähköverkkoliitäntöjen osuus ja alueellinen ulkoinen sähkönsiirto. Uuden sähköjärjestelmän rakentamisen myötä uusien sähköverkkoliitäntöjen vaikutus sähköjärjestelmän säätökysyntään ylittää vähitellen kuormitusominaisuudet, ja pumppuvoiman hiilidioksidipäästöjen vähentämisrooli tässä prosessissa on merkittävämpi.
Kiinalla on lyhyt aika ja raskas tehtävä saavuttaa hiilihuippu ja hiilineutralointi. Kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio on julkaissut suunnitelman energiankulutuksen intensiteetin ja kokonaismäärän kaksoiskontrollin parantamiseksi (FGHZ [2021] nro 1310) päästöjenvalvontaindikaattoreiden määrittämiseksi maan kaikille osille energiankulutuksen kohtuullisen hallinnan varmistamiseksi. Siksi päästöjen vähentämiseen vaikuttavia tekijöitä olisi arvioitava asianmukaisesti ja niihin olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Tällä hetkellä pumppuvoimalaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä saavutettavia hyötyjä ei kuitenkaan ole tunnistettu asianmukaisesti. Ensinnäkin asiaankuuluvilta yksiköiltä puuttuu institutionaalinen perusta, kuten hiilidioksidimenetelmä pumppuvoimalaitosten energianhallinnassa, ja toiseksi pumppuvoimalaitosten toimintaperiaatteita muilla yhteiskunnan alueilla energiateollisuuden ulkopuolella ei vieläkään ymmärretä hyvin, mikä on johtanut siihen, että joidenkin pumppuvoimalaitosten hiilidioksidipäästöjen laskentaa tehdään yritysten (yksiköiden) hiilidioksidipäästöjen laskentaa ja raportointia koskevien ohjeiden mukaisesti, ja kaikki pumpattu sähkö otetaan päästöjen laskentaperusteeksi. Pumppuvoimalaitoksesta on tullut "keskeinen purkausyksikkö", mikä aiheuttaa paljon haittaa pumppuvoimalaitoksen normaalille toiminnalle ja aiheuttaa myös suurta väärinkäsitystä yleisölle.
Pitkällä aikavälillä, jotta pumppuvarastoinnin hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus ymmärrettäisiin oikein ja sen energiankulutuksen hallintamekanismia voitaisiin oikaista, on tarpeen laatia sovellettava menetelmä yhdistettynä pumppuvarastoinnin sähköjärjestelmään kohdistuviin kokonaisvaltaisiin hiilidioksidipäästöjen vähennyshyötyihin, mitata pumppuvarastoinnin hiilidioksidipäästöjen vähennyshyötyjä ja muodostaa sisäinen kompensaatio riittämättömälle kiintiölle, jota voidaan käyttää ulkoisiin hiilimarkkinatransaktioihin. CCER:n epäselvän alun ja päästökompensaation 5 prosentin rajoituksen vuoksi menetelmien kehittämisessä on kuitenkin myös epävarmuustekijöitä. Nykytilanteen perusteella suositellaan, että kokonaisvaltainen konversiotehokkuus otetaan nimenomaisesti huomioon pumppuvoimalaitosten kokonaisenergiankulutuksen ja energiansäästötavoitteiden tärkeimpänä ohjausindikaattorina kansallisella tasolla, jotta pumppuvarastoinnin tervettä kehitystä tulevaisuudessa rajoitettaisiin vähemmän.
Julkaisun aika: 29.11.2022
